Kausi 2012 meni pilalle jo ennen kuin alkoikaan kun hyvä ystäväni, kutsuttakoon häntä nimellä Satunnainen Seikkailija (SaSe), sai 2011 joulun alla todistaa autosuunnistus-nimisessä lajissa pesivää ja laajenevaa tyhmyyttä ja historian kaikkivoipaisuutta omakohtaisesti. Kehityshinkuiset kirput on ilmeisesti tarkoitus viimeinkin saada Kuriin ja Herran Nuhteeseen ja minusta siinä käytettiin SaSe:n erikoistapauksessa melkoisen omituisia tapoja. En ole vähättelemässä sitä, että SaSe teki jotain mitä sääntöjen mukaan ei saisi tehdä vaan kyseenalaistan sen prosessin minkä tapahtuma synnytti.
Kahden kilpailukortin järjestysnumeron muuttaminen - huomattuaan, että oli täyttänyt kortit väärässä järjestyksessä - antoi järjestäjältä 1200 virhepistettä. Se merkitsee 20 minuutin myöhästymistä huolimattomuusvirheestä. Syy-seurausanalyysi paljastaa, että tehty toimenpide ei mitenkään vaikuta tekijän autosuunnistustehtävän suoritukseen, josta autosuunnistuskilpailussa pitäisi olla kyse. SaSe oli ajattanut kuljettajaansa pitkin reittiä niin hyvin kuin osasi ja kirjasi kilpailukortteihin järjestyksessä asematunnukset, jotka reitin varrella huomasi. Jostain syystä kilpailukortit tulivat kuitenkin käyttöön väärässä järjestyksessä, joten SaSe päätti merkitä kortteihin missä järjestyksessä ne oli täyttänyt. Kenties naiivisti ajatellen, osoittaakseen missä järjestyksessä on kortit täyttänyt ja näin helpottaakseen tuloslaskentaa. On helppo luulla, että järjestysnumero on tuloslaskentaa varten. Mitä muuta tuo numero palvelisi?
Tosiaan, miksi kilpailukortteissa on järjestysnumero? Jo muutenkin "ylityöllistetty" järjestäjä joutuu vielä merkkaamaan kilpailukortteihin tuon järjestysnumeron. Numerolla on historiallinen syy, jota SaSe ei tuntenut: kortteja ei numeroida tuloslaskennan vuoksi vaan siitä syystä, että ylimääräinen merkintä ei rankaise ja se on "fiksuille" harrastajille valtaisa porsaanreikä sellaisiin kilpailuihin, missä järjestäjä ei osaa eli halua laskea oikein tarvittavien korttien määrää etukäteen saati sijoittaa leima-asemia ja miehitettyjä asemia sopivasti reitin varrelle. Siis ainakin joka toinen kilpailu. Pahimmillaan porsaanreiän ansiosta on Suomessa voitettu, harmaata aluetta hyväksi käyttäen mutta täysin sääntöjen mukaan, PM-osakilpailu. Tämä porsaanreikä tukitaan osittain järjestysnumerolla.
SaSe:n tapauksessa kyseessä tuloslaskennan tulkinta katsottiin vääräksi jälkikäteen. Kyseessä oli "kaiken muun merkinnän tekeminen kilpailukorttiin", josta olisi kuulunut tulla hylkäys. Em. tulkinnan vaatimaa hylsyä kuitenkaan ei lähdetty ajamaan vaan urheilullisuuden ja inhimillisyyden periaatteita vastaanhan tämä jälkipeli pelattiin ja siitä meni herneitä ja suurempaakin vihannesta neniin. Tämä ei ollut nimittäin mitenkään ainutkertaista lajissa nimeltä autosuunnistus. 2000-luvullakin on nähty ihan tarpeeksi omituisuuksia autourheilussa ja myös autosuunnistuksessa. Enkä tarkoita tällä omituisella omituista höpinääni.
En osaa sanoa oliko pahinta antia alkuperäisen "rangaistuksen" perustelut, tyyliin koska järjestäjä teki virheen laskiessaan teille tuloksen, rangaistaan siitä nyt näin jälkikäteen, väärä allekirjoitus (AKK Motorsportin hallituksen puolesta kun piti olla autosuunnistus-lajiryhmän puolesta), tietämättömyys säännöistä (viittaus viisi vuotta vanhaan sääntökirjaan ja sellaiseen pykälään jota ei enää säännöissä ole), ajankohta (kaksi viikkoa ennen joulunpyhiä), "syyttömän" osapuolen eli myös kuljettajan "rankaisu", osoitus siitä, että konttorityöskentely on suunnistusta tärkeämpää tai että kyseisen kilpailun tuloksia ei mitenkään kyseenalaistettu vai se, että asianomaista ei millään tavalla edes yritetty kuulla. Kaksi kuppia joka tapauksessa siirtyi indifferentiksi joulukuun lopussa 2011.
Nettikeskustelussa sympatiaakin Hirvittävän Sääntörikkomuksen tehneelle ystävälleni löytyi mutta "enemmistön" kanta tuntui olevan EVVK. SaSe:n seuran hallitus päätti pyytää kattojärjestön hallitukselta lisätietoa asiaan, koskapa huomautuskirjeen allekirjoittajana oli juurikin kattojärjestön hallitus, psta lajipäällikkö. Käsittääkseni lajipäällikkö ei kuulu kattojärjestön hallitukseen mutta lienee saanut jostain mandaatin. Tyhmyys tiivistyi tammi-helmikuun vaihteessa 2012 kun kattojärjestön hallituksen pyytämä selvitys lajiryhmältä saatiin ja sittemmin autourheilun pää-äänenkannattajalehti sinetöi asian kertoen keltaisen lehdistön tapaan totuuksia viitsimättä selvittää mistä oli kyse. Kupit kaatuivat. Pitäkää tunkkinne, kele.
Hyvin nopeasti ilmeni, että karttatehtäviä, yhteistyökykyä ja kestävyyttä voi koetella muuallakin kuin suomalaisessa autosuunnistuksessa, joten oikeastaan koko episodi oli oikeastaan juurikin sitä mitä lääkäri olisi määrännyt.
Kirput poistuivat takavasemmalle joskin heistä yksi käy vielä "puolisalaa" närkkimässä kisoissa. Ehkä nyt on kaikkien helpompi hengittää vanhaa kunnon 70-luvun ST-ilmaa. Kun vielä tuo emit eli takavuosien "automaattinen ajanotto" saataisiin palautettua viisarikelloiksi ja kylmät 30x40 cm mustat ja siniset taulut vihreää valoa näyttäviksi miehitetyiksi asemiksi. Pitäisikö nelivetokin kieltää samalla ja palauttaa peitepiirrosten askartelutehtävät kartanlukijalle?
VÄÄRÄ SUUNTA!