Sunnuntaisarja 2003

3. osakilpailu 25.5., järj. Lohjan UA

Lohjalla kauniissa aurinkoisessa ja lähes helteisissä olosuhteissa "nautiskeltiin" Sunnuntaisarjan päätöskisa. Sjöbergin ja Mamian laatimalle puolitoistatuntiselle reitille lähti tämän vuoden ennätysmäärä autosuunnistajia, sillä samana viikonloppuna Forssassa ajettu PM-kilpailu innosti tanskalaisia lähtemään mukaan koitokseen.

Suomessa PM-osakilpailuun osallistui 15 autokuntaa Tanskasta, jotka päättivät tulla viettämään aikaa lauttaa odotellessa Lohjalle kuultuaan harjoitusajosta. Porukka päätti hajauttaa tietämyksensä, eli parit sekoitettiin siten, että enemmän kokemusta omanneet kuljettajat ajoivat vähemmän kokemusta omaavien karttureiden kanssa ja kokeneet kartanlukijat navigoivat vähemmän harrastaneiden kuljettajien ajopelejä. Ennalta tilanteen piti olla melko tasainen. Lähes kaikille tanskalaisille kyseessä oli ensimmäinen kosketus EMIT-järjestelmään, jota joku piti kisan jälkeen yhtenä mahdollisena ratkaisuna Tanskaa vaivaavaan asemamiespulaan.

DK-luokka ajoi täysin saman reitin kuin H, mutta tanskalaiset lähetettiin reitille ennen suomalaisia. Tällä pyrittiin varmistamaan lautalle ehtiminen (Turkuun piti ehtiä kello 19:30). Ensimmäinen auto starttasi reitille 14:30. Ennakkosuosikin viittaa pitivät yllään Søndergaardin veljekset, jotka ovat n-kertaisia Tanskan ja pohjoismaiden mestareita ja vahvasti matkalla uusiin kultamitaleihin (kahdesta ajetusta PM-osakilpailusta maksimipisteet). Tosin, nyt kahteen autoon hajautettuna odotettiin Søndergaardin taian murtuvan ja jonkun mustan hevosen yllättävän. Toisin kävi...

Reitti osoittautui todella vaativaksi. Kuukauden päivät karttojen ja reitin parissa viettäneet Sjöberg ja Mamia eivät olleet säästäneet vaivojaan laatiessaan Sunnuntaisarjalle arvoisensa päätöskisan. Jo aloitusjaksolla muutama karttakikka puri joihinkin huolimattomasti karttamerkkejä tutkineisiin pareihin. Pikatukun pihaan päättynyt jakso antoikin osviittaa tulevasta.

Kakkosjaksolle sisääntulossa puikattiin PP-autolla ihastelemassa hienoja vaihtoautoja (pieniä nelivetoja ei ollut tarjolla). Lyhyenläntä siirtymä Lohjan vanhalle-uudelle katsastusasemalle ja entisen rakennusliikkeen varikolle: hallien kiertotehtävät tarkkoine ja uusittuine karttoineen aiheuttivat jo runsaammin päänvaivaa. Onko tuo romu kartassa vai ei? Mikä pensas tuossa on? Puuttuuko kartasta joku kivimuuri?... Eniten päänvaivaa taisi aiheuttaa asfalttiosuus katsastusaseman ympärillä: lyhyehköt pistevälit ja neljä karttaa saivat kartturien viimeisetkin uinuvat aivonystyrät hereille. Joku onnistui ajamaan pistevälejä väärässä järjestyksessäkin ja paikkaamaan pääsivät ne, jotka ensimmäisellä kierroksella hutiloivat sisääntulon...

Kolmannella jaksolla ajettiin sorateillä Lohjan sisääntulotien kupeessa sijaitsevalla varikkoalueella. Alueen läpi kulkee kolme tietä valtatien suuntaisesti ja teiden välillä on muutama poikittainen ura. Ei tämäkään jakso paperilla kovin pahalta näyttänyt, mutta virheitä kertyi monille suhareille. RT-pari 05/50 aiheutti joillekin ylivoimaisen haasteen, joka kerralla väärä asematunnus mukaan. Useilla kuitenkin myös tämä kohta oli täysin oikein.

Jakso neljä kulki halki sunnuntai-iltapäivän auringossa uinuvan Lohjan. Siirtymän oloisessa loikotuksessa oli kuitenkin jekku: Finnforestin edustalla tiet ovat joskus olleet hieman toisin kuin nyt ja Juhosen Karihan oli MRT:nä antamassa uutta ohjetta reitin jatkolle. Ihan kaikki eivät kuulema asemaa löytäneet... Jakson puolivälissä oli seuraava karttakepponen H ja DK-luokille: vaihtopisteen tienristeys Citymarketin edustalla olikin entisen huoltoaseman pihaan johtanut tie, joka kartassa oli väärennetty päätien näköiseksi. Kartan tiet kuitenkin ovat maastossa; maaston tiet sen sijaan eivät olleet kaikki kartassa. Tämä kepponen oli vain harmiton pila, joka korkeintaan aiheutti hetken miettimisen. Vaihtopisteestä jatkettaessa reilun sadan metrin päästä paikka paljastettiin seuraavalla kartalla. DK- ja H-luokille tutustuminen Tynninharjun autohuoltoon ja Vehoon (ei vieläkään pieniä nelivetoja myytävänä). Taas siirtymää, pientä hallin kiertoa Kunnarlan teollisuusalueella ja sitten viimeiselle jaksolle.

Viides jakso alkoi, kuinkas muuten kuin "siirtymällä" Keski-Lohjalle radan varteen. Saajoksen hallit ovat vuosien aikana tulleet enemmän Lohjalla autosuunnistaneille hyvinkin tutuiksi, mutta nyt oli tarjolla jotain uutta: Saajoksen vieressä sijaitsevan entisen Keski-Lohjan rautatieaseman tontin polkuja ei ennen olla autolla suunnistettu, E-luokalle nämä polut jäivät vieläkin tuntemattomiksi. Muutama tarkka puun kierto, kivikasaa ja multakasaa ympäri, pieni puikkaus tehdashallien takapihalle ja takaisin pienille AS-poluille. Jakso oli alusta pitäen mietitty kisan päätösjaksoksi, joten sopivaan haasteeseen päättyi tällä kerralla tämä puolitoistatuntinen.

Reitillä oli mittaa kaikkiaan 33 km (E) ja 43 km (H) ja ihanneajat vastaavasti 79 ja 93 minuuttia. Vaikka E-luokassa kukaan ei tehnyt puhdasta reittisuoritusta löytyivät kuitenkin kaikki RT-asemat maastosta. H-luokassa voittaja kadotti kaksi RT-asemaa, toiseksi tullut vain yhden. Vauhtiakin sai siis pitää. Huimimmasta suorituksesta vastasi tanskalaispari: reitit nolla, ylimääräisiä merkintöjä yksi, ja sekin siksi, että vahingossa tuli kirjoitettua korttiin 5 kun piti kirjoittaa 3, ihanneajastakin vain nelisen minuuttia myöhää. Jan Søndergaardin täyttämiä kilpailukortteja ei ollut tosiaankaan vaikea tarkastaa. Mestarin käsialanäyte

Hätäisesti keksityt palkinnot ylimääräiselle DK-luokalle (suurkiitokset tapahtumaan täysillä osallistuneille Neste Laurinkadun yrittäjille hienoista palkinnoista) jaettiin sopivaan aikaan, tanskalaisystävillemme jäi vielä sopivasti aikaa etsi mp-kerho Donaldien ruokapaikka ennen siirtymää Turkkuseen.

E-luokassa lähti reitille mukavat 11 paria, joista tosin yksi oli Kokkens esittelemässä lajia siipalleen uudenkarhealla farkku-Fordilla. Kiirus tuloslaskentaan aiheutti lieviä ennakoita... Edellisten osakilpailujen jälkeen E:n ykkössijoitusta tavoitteli kolme paria: ensimmäisen osakilpailun voittanut Rufak-pari Stefan Malm - Jonas Lunden, toisen osakilpailun voittanut Mäntsälästä ja Järvenpäästä kotoisin olevat Pentti Andersson ja Timo Pekurinen sekä toisessa osakilpailuissa BMW:llään kakkoseksi ajanut hämeenlinnalaispari Tuomas Korpiaho - Miikka Mäenpää. Rufak-parihan antoi edellisessä osakilpailussa "hieman" tasoitusta muille jättämällä maalin käymättä (3600 p).

Parhaiten onnistui tällä kertaa Andersson - Pekurinen, jolle sarjavoitto tuli maksimipistein. Kakkoseksi sijoittui viimeisessäkin osakilpailussa toiseksi ajanut pari Korpiaho - Mäenpää, ja kolmanneksi tuli viime vuonna autosuunnistuksen Sunnuntaisarjan toisesta osakilpailusta aloittanut ja silloin sarjassa kuudenneksi sijoittunut karjaalaispari Malm - Lunden, joka tällä kertaa unohti muutaman AT-merkinnän (3 x 600vp).

Runsas AS-tarjonta keväällä (neljä kilpailua ja yksi harjoitusajo viikon sisällä) rajoitti harrastelijoiden ja etenkin konkareiden intoa lähteä ajamaan autosuunnistusta. Kahdeksan paria kuitenkin saatiin lähtöviivalle, joten ihan kohtuullinen määrä jaksoi vielä yrittää. Periaatteessa yhdeksällä parilla oli sarjavoiton avaimet käsissään, mutta heistä mukaan oli tulossa vain kaksi. Edellisen osakilpailun voittanut Elisan AK/PSAS -pari Pasi Katajainen - Mika Hellsten sekä Espoon UA:n Vesa Rainio - Timo Virtanen. Muille palkintosijoille mahdollisuuksia sen sijaan oli lähes kaikilla mukaan lähteneillä.

Viimeisen osakilpailun voitto sinetöi Katajainen - Hellstenille sarjavoiton maksimipistein. Kakkoseksi sijoittui edellisessä osakilpailussa hieman epäonnistunut espoolaispari Rainio - Virtanen ja kolmanneksi kiilasi kovassa nousukiidossa kansallisessa C-luokassa kilpaileva hyvinkääläis-loppilainen pari Pekka Illi - Antti Uusimäki. Antti on muuten Sunnuntaisarjaa useana aiempana vuonna lähes suvereenisesti hallineen Uusimäen perheen juniori.

Konkariluokassa lähtijöitä oli tasan nolla. Kolme parasta siis eivät tässä osakilpailussa muuttuneet.

Tulosluettelo